Junailua Tokiossa

Tokion juna- ja metroverkosto on maailman suurin raideliikenneverkosto yhdessä metropolissa. Raideliikenne on käytännössä ainoa varteenotettava joukkoliikenteen muoto Tokiossa ja sen ympäristössä. Autoteitä on vähän ja bussit liikennöivät pääasiassa paikallisesti asuinalueiden ja juna- tai metroasemien välillä. Tokion raideliikenne on mahdollistanut kaupunkirakenteen tiiviyden - verrattuna USA:n suurkaupunkeihin Tokion rakentamista eivät ole rajoittaneet 12 kaistaiset moottoritiet kaupunkien keskustassa. Ihmiset ovat tottuneet käyttämään joukkoliikennettä ja autoilu on tehty hankalaksi. Tämän vuoksi korkeat talot on voitu rakentaa lähelle toisiaan, Tokion keskusta ei olekaan oikeastaan keskusta, vaan silmänkantamattomiin ulottuva pilvenpiirtäjien tasainen matto.

Wikipedian tietojen mukaan 35 miljoonan asukkaan metropolin metrosysteemiä, joka koostuu 14 metrolinjasta ja 282 asemasta, käyttää päivittäin lähes 8 miljoonaa ihmistä. Metroverkoston lisäksi Japanin Rautatiet (JR) liikennöi alueella 1558 juna-asemaa. Muutamilla keskusasemilla, jossa rautatieverkosto yhdistyy metroverkkoon kuten Shinjukussa, voi päivittäin vaihtaa kulkuvälinettä yli 2 miljoonaa ihmistä. Ruuhka-ajat Tokion metrossa ovatkin tuskaisia ja niitä kannattaa välttää kaikin keinoin. Ruuhka-aikoina asemilla henkilökunta tunkee valkoisilla käsineillä ihmisiä täpötäysiin juniin.



(Kuva: JR lines junat liikennöivät metron lisäksi)

Toisin kuin useimmissa muissa maailman pääkaupungeissa raideliikenne suljetaan Tokiossa yöksi n klo 12:30 - 05:00 väliseksi ajaksi. Tämä näkyykin ravintoloissa ja yökerhoissa - ilta päättyy kuin seinään juuri viimeisen junan lähtöajan hetkellä. Viimeisestä junasta myöhästyneelle on vaihtoehtoina joko notkua baareissa aamuun saakka tai ottaa taksikyyti kotiin, joka usein maksaa enemmän kuin yö hotellissa.

Turistin kannattaa metrojunilla matkustaessaan hakeutua ensimmäiseen vaunuun, sillä siitä pääsee seuraamaan junan kulkua kuljettajan selän takaa.